Varti Oy1. Talvella sähkön hinta on ollut viiden vuoden aineistossa 25 % kesää kalliimpi, viimeisen vuoden aikana 62 % 2. Kolme pääsyytä: kysyntä, sää ja Euroopan markkinatilanne 3. Hinta ei ole vain korkeampi talvella – se on myös epävakaampi 4. Sopimustyyppi ratkaisee, kuinka paljon vaihtelu näkyy omassa laskussa
Kuinka paljon sähkö kallistuu talvella?
Varti-indeksi vertaa spot-sähkön talvikuukausien (loka–maalis) ja kesäkuukausien (huhti–syys) keskihintaa. Varti-indeksin aineistossa talvikuukausien keskihinta on ollut tarkastelluilla jaksoilla kesäkuukausia korkeampi: viiden vuoden aineistossa noin 25 %, kymmenen vuoden aineistossa noin 14 %. Lyhyemmillä jaksoilla ero on ollut selvästi isompi – viimeisen vuoden aikana 62 % ja kolmen vuoden aikana 65 %.[1]
Ero vaihtelee paljon vuodesta toiseen. Esimerkiksi vuonna 2022 myös kesähinnat olivat poikkeuksellisen korkeita, mikä pienentää pidemmän tarkastelujakson kausien välistä eroa. Yksittäisinä vuosina (esimerkiksi 2017 ja 2018) kesäkuukaudet ovat olleet jopa hieman talvikuukausia kalliimpia.[1]
| Jakso | Talvi | Kesä | Ero |
|---|---|---|---|
| 1 vuosi (09/2025–08/2026) | 8,76 snt/kWh | 5,42 snt/kWh | +62 % |
| 3 vuotta (2023–2026) | 7,64 snt/kWh | 4,62 snt/kWh | +65 % |
| 5 vuotta (2021–2026) | 10,49 snt/kWh | 8,38 snt/kWh | +25 % |
| 10 vuotta (2016–2026) | 7,70 snt/kWh | 6,75 snt/kWh | +14 % |
Spot-hinnan kuukausikeskiarvot, sis. ALV 25,5 %. Lähdedata: ENTSO-E Transparency Platform, kausikeskiarvot Vartin laskemia. Päivitetty 17.9.2026.
Hinnat nousevat tyypillisesti syksyllä, ovat korkeimmillaan talvella ja laskevat kevättä kohti. Tämä toistuu usein, mutta ei samalla tavalla joka vuosi.
Varti-indeksi perustuu ENTSO-E:n dataan vuodesta 2016 alkaen ja auttaa hahmottamaan tätä ilmiötä sekä sitä, miten eri ajankohdat ja sopimusvalinnat ovat vaikuttaneet hintaan — eri vaihtoehdoissa on omat riskinsä, eikä kiinteä sopimus ole aina paras ratkaisu.
Alla näet miten sähkön hinta on kehittynyt Suomessa – kesät vihreinä, talvet sinisinä.
Aineisto ja menetelmä
↓
- Lähdedata
- ENTSO-E Transparency Platform, Suomen hinta-alue (FI), day-ahead-spot-hinnat
- Aikaväli
- 01/2016–08/2026 (128 kuukautta)
- Talvikausi
- lokakuu–maaliskuu
- Kesäkausi
- huhtikuu–syyskuu
- Varti-indeksi
- (talven keskihinta − kesän keskihinta) / kesän keskihinta × 100, laskettuna viimeisten 1, 3, 5 ja 10 vuoden ikkunoissa
- Yksikkö
- snt/kWh, sis. ALV 25,5 %. Kaikki vuodet on laskettu nykyisellä ALV-kannalla, jotta ne ovat keskenään vertailukelpoisia.
- Ei mukana
- sähkövero ja siirtomaksut (laskutetaan jakeluyhtiön laskulla), myyjän marginaali ja kuukausimaksu
- Laskenta
- ENTSO-E toimittaa markkinahinnat; Varti laskee niistä kuukausi- ja kausikeskiarvot sekä indeksin
- Päivitys
- kuukausittain, kun edellisen kuukauden data on saatavilla. Viimeksi 17.9.2026.
Kaavio ja artikkelin taulukko perustuvat samaan lähdeaineistoon.
Miksi sähkö kallistuu talvella?
Sähkön hinta ei nouse sattumalta. Taustalla on kolme selkeää syytä.
1. Kysyntä kasvaa – koko maassa yhtä aikaa
Talvella suomalaiset tarvitsevat enemmän sähköä kuin kesällä – ja tämä pätee kaikkiin yhtä aikaa. Kireällä pakkasella koko maan kulutus voi nousta ennätystasolle: tammikuussa 2026 mitattiin Suomen kaikkien aikojen kulutushuippu, yli 15 000 megawattia.[2]
Kodit kuluttavat enemmän lämmitykseen, ja valoja pidetään päällä pidempään, kun päivät ovat lyhyitä. Sähkölämmitteisessä talossa pakkasviikko näkyy kulutuksessa heti.
Kun kaikki haluavat sähköä yhtä aikaa, hinta nousee. Se on markkinalogiikan perusperiaate: sähköpörssin hinta muodostuu joka jaksolle kysynnän ja tarjonnan tasapainosta.[3]
2. Sää vaikuttaa sekä kulutukseen että tuotantoon
Kylmä sää kasvattaa kulutusta – mutta se vaikuttaa myös siihen kuinka paljon sähköä pystytään tuottamaan.
Tuulivoima vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Tyyninä pakkaspäivinä tuulivoiman tuotanto voi olla minimissä juuri silloin kun kulutus on huipussaan – ja vastaavasti tuulinen pakkaspäivä voi pitää hinnan kohtuullisena kovasta kulutuksesta huolimatta.[2] Vesivoimakin riippuu vesistöjen tilanteesta: pohjoismaisten vesivarastojen taso vaikuttaa koko alueen hintaan.[3]
→ Tulos: kulutus kasvaa juuri silloin kun tuotanto voi olla rajoittuneempaa.
3. Suomi ei ole erillinen saareke – Euroopan tilanne heijastuu meille
Suomen sähkömarkkinat ovat osa pohjoismaista ja eurooppalaista sähköpörssiä.[3] Kun Euroopassa tapahtuu jotain isoa, se näkyy suomalaisten sähkölaskussa.
Tämä tuli konkreettisesti esiin, kun Euroopassa vuonna 2022 alkoi sota. Se näkyy tilastoissa erittäin selkeästi: Suomessa spot-hinnan kuukausikeskiarvo nousi elokuussa 2022 yli 33 snt/kWh:n, kun se edellisinä vuosina oli tyypillisesti alle 10.[1] Energiaturvallisuus nousi yhtäkkiä kaikkien agendalle. Sähkömarkkinat eivät elä tyhjiössä.
Haluatko ymmärtää tarkemmin, miksi sähkön hinta vaihtelee ympäri vuoden? Lue myös: Miksi sähkön hinta nousee? →
Onko talvisähkö aina kalliimpaa?
Yleensä – mutta ei aina, eikä joka vuosi yhtä paljon.
Vuodet 2022 ja 2023 olivat poikkeuksellisia. Hinnat nousivat tasolle jota ei ollut nähty vuosikymmeniin. Sen jälkeen hinnat ovat laskeneet ja tasoittuneet – mutta kausivaihtelukaava on pysynyt samana: talvi on kalliimpaa kuin kesä.
Varti-indeksin viiden vuoden aineistossa (2021–2026) talvikuukausien hinnat ovat monina vuosina olleet kesäkuukausia korkeampia. Kesän 2022 korkea hintataso pienentää viiden vuoden tarkastelussa talven ja kesän välistä keskimääräistä eroa – siksi viiden vuoden luku (25 %) on pienempi kuin viimeisen vuoden (62 %) tai kolmen vuoden (65 %) ero.
Mitä tämä tarkoittaa kuluttajalle?
Talvella sähkön hinta ei ole vain korkeampi – se on myös epävakaampi.
Kesällä hinta voi pysyä lähes samana viikkoja. Talvella se voi vaihdella merkittävästi päivästä toiseen – tai jopa tunnista toiseen. Pakkaspäivinä hinta voi nousta moninkertaiseksi normaaliin verrattuna.
Tämä tarkoittaa käytännössä kolmea asiaa:
Kiinteä vai pörssisähkö talveksi?
Tämä on se kysymys johon moni tulee vastausta hakemaan – ei niinkään selitystä ilmiölle, vaan päätöstä omaan tilanteeseensa. Lyhyt vastaus: kumpikaan ei ole oikea kaikille.
○ Kiinteä sopii sinulle, jos haluat ennustettavat kulut ja talven yllätykset pois laskusta. Hinta on lukittu koko kaudeksi. ○ Pörssisähkö voi olla edullisempi, jos siedät vaihtelua ja voit ajoittaa kulutustasi halvemmille tunneille. Talvi on kuitenkin pörssin epävakainta aikaa. ○ Oikeaa vastausta ei ole yleisesti – se riippuu omasta riskinsiedostasi ja siitä, kuinka paljon jaksat seurata hintoja.
Jos et halua seurata hintavaihtelua, kiinteä sopimus poistaa spot-hinnan vaihtelun vaikutuksen energiahintaan. Vastineeksi maksat etukäteen sovitun hinnan riippumatta siitä, miten markkinahinta kehittyy. Pörssisähkössä kuluttaja osallistuu suoraan markkinahinnan vaihteluun, ja kulutuksen ajoittaminen voi vaikuttaa kustannuksiin.
→ Lue lisää: Pörssisähkö vai kiinteä sähkösopimus – kumpi kannattaa?
Kannattaako sähkösopimus vaihtaa ennen talvea?
Tämä on kysymys jota kannattaa miettiä jo loppukesästä tai syksyllä – ei tammikuussa.
Jos harkitset sopimuksen vaihtamista ennen talvea, kannattaa verrata tarjolla olevia sopimushintoja omaan kulutukseesi ja huomioida, miten paljon hinnan vaihtelua olet valmis ottamaan vastaan. Kiinteä sopimus ei kuitenkaan ole automaattisesti pörssisähköä edullisempi – lopputulos riippuu sekä sopimushinnasta että talven markkinahinnoista.
Työkalussa voit verrata historiallisten hintojen perusteella, miten kesällä tehty 12 kuukauden kiinteä sopimus olisi pärjännyt aiempina talvina. Se ei ennusta tulevaa, mutta auttaa arvioimaan valintaan liittyvää riskiä.
Katso mitä eri vaihtoehdot maksavat sinulle
Talven vaikutus omaan laskuun riippuu kulutuksesta ja sopimustyypistä. Alla voit halutessasi verrata, mitä eri sopimusvaihtoehdot maksaisivat omalla kulutuksellasi.
Valitse asuntotyyppi tai syötä oma kulutuksesi. Jos lisäät nykyisen laskusi suuruuden, näet myös arvion erosta nykyiseen sopimukseesi.
Tärkein päätös ennen talvea
Talven hintaa ei voi hallita. Mutta voit päättää, miten paljon se vaikuttaa omaan sähkölaskuusi. Siksi tärkein päätös ei ole arvata ensi talven hintaa, vaan varmistaa, että käytössäsi on omaan tilanteeseesi sopiva sähkösopimus.
Näet nykyisen sopimuksesi aseman markkinaan nähden. Maksutta.
Yhteenveto
○ Talven ja kesän keskimääräinen spot-hintaero on ollut 5 vuoden aineistossa (2021–2026) noin 25 %, viimeisen vuoden aikana 62 %[1] ○ Syyt: kysyntä kasvaa, tuotanto vaihtelee, Euroopan markkinatilanne heijastuu Suomeen ○ Talvella hinta ei ole vain korkeampi – se on myös epävakaampi ○ Kiinteähintainen sopimus suojaa talven hintapiikeiltä, mutta voi olla pörssisähköä kalliimpi leutoina talvina ○ Uuden sopimuksen alkamiseen liittyy yleensä muutaman viikon viive – jos haluat muutoksen talveksi, tarkista alkamispäivä tarjouksesta
Usein kysyttyä
Milloin sähkö on kalleinta?
Vartin aineistossa kalleimmat kuukaudet ovat keskimäärin olleet joulukuu ja tammikuu, heti perässä helmikuu.[1] Yksittäisistä päivistä kalleimpia ovat kylmät ja tyynet, kun lämmitystarve on suurimmillaan ja tuulivoiman tuotanto matalimmillaan.[2]
Kuinka paljon talvi nostaa sähkölaskua?
Vaihtelee kulutuksen ja sopimustyypin mukaan. Pörssisähköllä talvi näkyy suoraan laskussa. Kiinteällä sopimuksella hinta pysyy samana riippumatta vuodenajasta.
Kannattaako pörssisähkö talvella?
Riippuu riskinsiedostasi ja siitä, voitko ajoittaa kulutustasi halvemmille tunneille. Talvi on pörssisähkön epävakainta aikaa, jolloin hinta voi nousta pakkasilla voimakkaasti – mutta halvoilla tunneilla kuluttava voi silti säästää. Ennustettavuutta arvostava valitsee usein kiinteän talveksi.
Voiko talven hintapiikeiltä suojautua?
Kyllä. Kiinteä sopimus lukitsee energiahinnan koko kauden ajaksi[4] – talven pakkaspiikki ei näy laskussa. Pörssisähkössä hintapiikkien vaikutusta voi joissain tilanteissa pienentää ajoittamalla kulutusta edullisemmille tunneille.
Miksi Euroopan tilanne vaikuttaa Suomen sähkön hintaan?
Suomi on osa Pohjoismaista sähköpörssiä joka on yhteydessä Euroopan markkinoihin. Kun Euroopassa tapahtuu isoja muutoksia – sota, energiakriisi, taloudellinen epävarmuus – ne heijastuvat hintoihin myös Suomessa.
Kannattaako vaihtaa pörssisähköstä kiinteään ennen talvea?
Tätä ei voi päätellä pelkästään vuodenajasta. Kiinteässä sopimuksessa energiahinta sovitaan etukäteen, kun taas pörssisähkössä hinta seuraa markkinaa. Päätökseen vaikuttavat esimerkiksi tarjolla olevan kiinteän sopimuksen hinta, oma kulutus ja sen ajoitettavuus sekä se, kuinka paljon hinnan vaihtelua on valmis ottamaan vastaan.
Artikkelissa käytetyt lähteet (4)↓
- Varti – Varti-indeksin laskenta: Aineisto ja menetelmä (tällä sivulla)Aineisto: ENTSO-E Transparency Platform, 01/2016–08/2026. Laskenta: Varti.
- Fingrid – Sähkönkulutus nousi Suomessa kaikkien aikojen ennätystasolle (8.1.2026)Kireän pakkasen vaikutus kulutukseen ja tuulivoiman saatavuuden vaikutus hintaan.
- Nord Pool – Price formation (day-ahead market)Miten vuorokausimarkkinan hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan tasapainosta.
- Energiavirasto – Sähkön hintavertailu, usein kysyttyjä kysymyksiä (sahkonhinta.fi)Sopimustyyppien erot, pörssisähkön hinnan rakenne, irtisanomisajat ja hinnanmuutosilmoitukset.